Lomaltapaluufiiliksiä

Kävimme perheen kanssa tekemässä pienen lomareissun viikonloppuna ja vaikka söimme ulkona useammankin kerran, onnistuin mielestäni hyvin pysymään kuosissa enkä lipsunut pahemmin. Ketoosi kyllä taisi katketa hetkeksi, mutta eiköhän se saada kohta taas kunnolla käyntiin, kun ei hiilareiden määrä kuitenkaan ylittänyt yhtenäkään lomapäivänä 100 grammaa... Mutta kyllä on pakko sanoa, että jos ei halua pelkkää kanasalaattia syödä, niin aika hankalaa on välillä ravintolassa syöminen jos haluaa pitää hiilarit minimissä. Menomatkalla päädyin syömään Hesessä ruisaterian, vaikka siinä on hiilareita kutakuinkin sama määrä kuin normihampurilaisissa. Lisukkeeksi kuitenkin otin pikkusalaatin kera kurkkumajoneesin ja light limun. Toisella kerralla päädyimme syömään amerikkalaistyyppiseen paikkaan ja sieltä sain ilokseni kanansiipiä parmesaani-valkosipulikastikeessa, joten sen suhteen hiilarit pysyi hyvin hallinnassa. Rossossa söin vuohenjuustobroileria ja kun pyysin perunagnochien tilalle lämpimiä kasviksia oli lautasellani kanan, juuston ja kastikkeen lisäksi pari raa'ahkoa palaa kesäkurpitsaa, muutama iso valkoinen papu ja läjä vihreitä papuja. Jätin pavut syömättä ja herneistä söin osa. Toki kyllä vedin jälkkäriksi sitten yhden pallon vaniljajäätelöä, mutta pieni lipsahdus sallittakoon. :) Kolmannessa ruokapaikassa oli tarjolla lähinnä pitsoja ja erilaisia ranskanperuna-annoksia. Onneksi listalta kuitenkin löytyi talon salaatti, jossa oli  kasvisten lisäksi kalkkunaleikkelettä, kananmunaa ja hillosipuleita. Uitin salaattiin sekaan miehen annoksesta remouladekastiketta ja sen avulla annoksesta tuli juuri sopivan täyttävä ja maukas. :)

Kotona oli tietenkin pakko käydä  vaa'assa tarkistamassa vahingot ja iloiseksi tulin, kun huomasin, että paino ei ollut noussut, vaan peräti laskenut loman aikana parisataa grammaa. Hyvä minä! :) Nyt vain kauhulla odotan ensi viikonlopun yökyläkeikkaa ja ystävän synttäribileitä... Eilinen kuntosali ja vesijumppa meni lomasen takia ohi enkä tänään jaksanut raahautua edes uimaan, mutta josko torstaina ehtisin aamulla uimaan ja tänään voisi vaikka vielä vähän zumbata Wiin kanssa.

Etapit 4 ja 5 saavutettu!

Jippidippijei! Mä olen yrittänyt hillitä itseäni, etten liian usein hyppäisi vaa'alla, mutta tällä viikolla on tullut käytyä useampanakin aamuna lukemia ihmettelemässä. Ja tänään se sitten tapahtui: vaaka näytti tasan 130 kiloa! Olen tänään 20 kiloa kevyempi kuin puoli vuotta sitten!!! Samalla saavutin etapin nro 4 eli painoindeksini on nyt alle 45. Sanat eivät riitä kertomaan, kuinka onnellinen olen! Itse en vielä niinkään näe peilissä eroa: edelleen sieltä minua katsoo ylipainoinen, pömppömahainen nainen. Muutaman tutun suusta olen kuitenkin kuullut jo ihmettelyä muuttuneesta ulkomuodosta ja osa vaatteista on jäänyt todella isoksi. Jopa se punainen kevättakkini, joka jäi vielä maaliskuun alussa melkein 10 senttiä ammolleen edestä, menee nyt sujuvasti kiinni ja on jopa hieman liian iso!!

Mulla on menneiltä vuosilta hyvin monenkokoisia vaatteita kaapissa ja on ollut mukava huomata, että mahtuu taas johonkin vanhaan lempivaatteeseen. Uusia en ole pahemmin ostellut, koska tarkoitus on että nekin jäävät hyvin pian pieneksi, joten sinnittelen pienentämällä housuja ja shoppaamalla kirppareilla. Uikkarit meinaan kyllä ostaa heti kun vaan sopiva malli tulee vastaan, sillä yhdet, takapuolesta lepattavat uikkarit nakkasin jo roskiin ja nyt käytän vanhaa äitiysuikkariani... Kävin kyllä eilen sovittelemassa uikkareita parissa marketissa ja Seppälässä, mutta ne oli kaikki kummallisen mallisia. Osassa oli leveydessä kyllä tilaa, mutta napaväli loppui kesken. Toisissa taas oli niin kapea se rinnan alle tuleva osa, ettei koko uikkari noussut mun lantioni ylitse. Ja sitten bikineissä oli hyvän kokoisia alaosia, mutta yläosista tursui rintavarustua toivottomasti ulos. Ehkä mun on vaan avattava lompsaani ja marssittava johonkin erikoisliikkeeseen hakemaan sitä pukua... Voi että, miten mä odotankaan sitä että voin valita vaatekaupassa minkä vain uimapuvun, alusasun tai vaatteen ja se sopii päälle. Läskinä oleminen alkaa turhauttaa jo aika paljon!

Huomenna lähdemme koko perhe pienelle lomaselle ja toivon, että onnistun pitämään edes jollain lailla ruokavaliostani kiinni! Yritin äsken jo miettiä, että mitä pakkaan itselleni autoon matkaevääksi ja päädyin tunkemaan kassiin pussillisen suolattuja manteleita, pari omenaa ja levyn tummaa suklaata. Ei paras mahdollinen evästys, mutta parempi kuin ei mitään. :)

Nuhanenän päiväkirja

Ihan järjetön flunssa on iskenyt päälle! Parin päivän köhimisen jälkeen nyt on kurkku kuin hiekkapaperia, selkään sattuu ja nenä vuotaa. Kuumetta ei silti varsinaisesti ole eikä yrittäjän parane paljon sairastella, joten töitä on tehty kutakuinkin normitahtiin. Flunssa on vaikuttanut selkeästi myös painoon: pari kiloa tuli hujauksessa lisää, vaikka olen yrittänyt pitää ruokavalion aika tiukkana. Toki asiaa vähän sotkevat imeskelytabletit ja kuuma mustaherukkamehu, mutta kuitenkin. Sen huomasin, että kun vähän lipsuin yhtenä iltana enemmille hiilareille, niin jo alkoi suu napsaa ja jääkaapin ovi käydä. Kokoajan olisi pitänyt jotain olla syömässä ja mielessä pyöri toinen toistaan sokerisemmat herkut... Kaiken kukkuraksi alkaa kotona oleminen hemostuttaa. Ohjatut salitreenit alkavat tänään, mutta salille ei ole toivoakaan tässä kunnossa lähteä enkä tiedä uskallanko edes huomennaamulla uimaankaan... No, toivotaan että paino palaa entiselleen kun tämä tauti on selätetty. Kumpa tämä nostaisi edes kunnon kuumeen, niin pääsisi pöpöistä kertaheitolla eroon!