Punnitus keskellä viikkoa (vaikka olen todennutkin, että niin ei kannattaisi tehdä): 126,4 kg. Ei huono, mutta ei ihan niin hyvä kuin olisin toivonut...
Jotenkin tuntuu, että tämä syksy on mennyt jatkuvassa tasapainottelussa ja taistelussa. Painokäyrä on jatkuvaa sahalaitaa ja vaikka paino onkin laskusuunnassa, niin jotenkin tämä nyt mättää. Olen yrittänyt etsiä netistä ja kirjoista tietoa ja enimmäkseen joka paikassa käsketään varmistamaan, että ruokavaliossa ei ole piilohiilareita ja että rasvaa saa tarpeeksi. Nämä asiat pitäisi olla kunnossa kyllä. Kalorivajeen saaminen kohdalleen on toinen juttu joka mietityttää: Olen nyt syönyt n. 2100 kaloria päivässä ja aloin nyt miettimään, että onko se sittenkin liikaa? Jossain luki, että kalorimäärä ei saa mennä perusaineenvaihdunnan alle, mutta toisaalta joka paikassa sanotaan, että suuremmalla kalorivajeella saa nopeampia tuloksia (daah!). Laskeskelin nettilaskureilla aineenvaihduntaa ja päädynkin nyt sitten tiputtamaan kalorimäärääni 1800 kaloriin päivässä, jolloin kalorivajeeni on n. 25%. Tarkoitus on edelleen mennä niin, että 5% päivän kaloreista tulee hiilareista (käytännössä 23 g hh), 25% proteiinista (113 g) ja loput rasvasta (140 g). Mennään nyt taas tällä ja tehdään sitten muutoksia...
Sitäkin mietin, että ehkä siinä vaiheessa kun painoni on tippunut alle 100 kilon, voisin alkaa palata "normaaliin" ruokavalioon. Ketoosi tuntuu sopivan mulle ihan hyvin, mutta tarkoitus ei ole jatkaa sitä koko loppuelämää. Tavoitepainoni on tällä hetkellä 70 kg (joka sekin ehkä on loppuviimein liikaa), mutta laskekelin ketolaskurilla että tällöin kokonaiskulutukseni olisi kokolailla 1700 kaloria. Jos haluaisin rajoittaa hiilareiden määrän siinä vaiheessa 100 grammaan, niin loppuruokavalio olisi 80 g proteiinia ja 110 g rasvaa. Kaiken logiikan mukaan jos syön noilla määrillä tästä eteenpäin, niin pikkuhiljaa painoni tippuu kunnes asettuu aloilleen terveellisemmälle tasolle. Se kuullostaa helpolta ja tällä hetkellä 100g hiilaria tuntuu ihan järjettömän paljolta! Ongelma on vain se, että tuo vie aikaa ja minähän en tosiaan ole mikään pitkäpinnaisuuden mallikappale... No, katsotaan näitä sitten tarkemmin, kun sen aika on. Nyt vain toivon, että tämä suurempi kalorivaje puree ja junnaava paino lähtee laskuun paremmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti