Pahoittelut hiljaiselosta täällä blogissa. Ei ole jotenkin ollut voimia kirjoitella mitään ja tuntuu, että kaikki aika vain katoaa käsistä... :o
Vaikka ketään tuskin kiinnostaa, niin pikaisena kertauksena kerrottakoon että marraskuun alussa paino oli 125,8 kg, joulukuun alussa 122,5 kg ja ennen joulua 121,5 kg. Sitten se lähtikin lapasesta... :( Päätin, että jouluaattona saan syödä mitä haluan, mutta sehän menikin niin, että söin koko joulun ihan mitä sattuu! Vietimme joulua ystäväperheen luona ja kun emäntä kantoi jatkuvalla syötöllä pöytään herkkuruokia, glögiä, leivonnaisia, suklaata, minttukaakaota ja ties mitä, niin minähän söin! Joulun jälkeen vaaka näytti 127kg ja vaikka tiesin, että suurinosa on vain nestettä, niin silti otti pannuun ja lujaa! Uusi vuosi meni vielä sekasyödessä ja kamalinta oli se, että maha oli koko ajan kipeä ja pulputti kuin kaljasammio...
Tammikuun alussa sain itseäni niskasta kiinni ja palasin ketokarppaamiseen. Tuloksia tuli nopeasti kun nesteet poistuivat ja kaikki meni hyvin! Onnistuin romauttamaan painoni alle maagisen 120 kilon juuri parahiksi kuun loppuun. Helmikuuksi päätin ottaa vastaan Instagramissa heitetyn "No scale February" -haasteen ja helmikuulle lähdettiin painosta 119,8 kg. Olin alkanut inhota vaakaa ja sitä, ettei mielestäni tuloksia tullut tarpeeksi nopeasti (WTF?). Ajattelin, että jos en stressaisi niin paljon vaakan näyttämiä lukemia, niin ehkä kaikki sujuisi paremmin. Samaan syssyyn ajattelin, että osaanhan minä nyt toki syödä ilman jatkuvaa makrojen laskemista Myfitnesspalin kanssa, joten päätin vain merkitä ylimalkaisesti syömiseni ylös vihkoon. Karjan Galdalffia lainatakseni: SE OLI VIRHE!!
Olin lähdössä lasten kanssa helmikuun viimeiseksi viikoksi lomalle Yyterin kylpylään ja ajattelin, että ennen reissua vielä punnitsen itseni, koska arvelin syömisen ehkä lähtevän lomalla lapasesta. Kolme viikkoa oli mennyt mielestäni ihan hyvin, joitakin juttuja olin itselleni sallinut, kuten yhden Atkins -patukan joka päivä ja aika reilusti partaäijää ja sokeriton mehukeittoa, jne. Ketoosi oli katkennut, mutta ne oli kuitenkin niin pieniä juttuja mun mielestäni, etten uskonut niiden vaikuttavan asiaan. Kovin toivein nousin vaa'alle ensimmäistä kertaa kolmeen viikkoon... Vaa'alla purskahdin itkuun! 123,4 kg!!! PERKELE! Että otti päähän! Toki tiesin, että osa siitä ainakin on nestettä kun ketoosi on katkennut, mutta silti!
Loma Yyterissä meni hyvin ja myönnän, että aamupalalla saatoin syödä yhden pienen karjalanpiirakan ja lounaalla friteerattua kanaa ja ehkä jotain jälkkäriäkin, mutta yhtään riisiä, perunaa, pastaa tai leipää en syönyt! Buffetissa yritin koota lautaselleni mahd. paljon salaatteja ja sitten lisäksi mahdollisesti lämpimiä kasviksia ja lihaa / kanaa / kalaa. Pitsapaikassa söin kebabsalaatin ja toisessa chicken wingsejä... Loman jälkeen oltiin vaa'alla taas itku silmässä, kun paino oli edelleenkin noussut n. 1,5 kiloa viikossa. Maaliskuu starttasi siis luvuissa 125 kg eli käytännössä samassa painossa kuin marraskuun alussa ja kaksi jo saavutettua etappia peruutettuna... Masentavaa!
Teki mieli heittää kokonaan hanskat tiskiin, mutta onneksi en heittänyt! Päätin, että prkl tästä suostahan vielä noustaan! Ei muuta kuin töihin vaan! Ja tässä sitä taas mennään. Tervetuloa mukaan kelkkaan! :)
Ai niin! Älkää ihmetelkö jos tuonne lokakuun ja maaliskuun välille alkaa kuitenkin nyt ilmestyä esim. reseptejä. Ajattelin niitä lisäillä jälkikäteen about "oikeille" kohdilleen. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti